Säkylä-seuran säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Säkylä-seura ja sen kotipaikka on Säkylän kunta.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Säkylän kunnan alueen asukkaiden yhteistyötä ja omatoimisuutta, sen eri yhdistysten elinkelpoisuutta sekä toimia sen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana. Yhdistys pyrkii edistämään asukkaiden toimeentulo-
mahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kunnan vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa, perinteen vaalimista sekä palveluiden säilymistä alueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• eri seurojen/yhdistysten etujärjestönä osallistuu tarvittaessa kuntaa koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan kunnan kannalta myönteiseen päätöksentekoon eri organisaatioissa
• tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille ja muille järjestöille sekä osallistuu kunnan kehittämistoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
• toteuttaa kunnan elinkelpoisuutta, sen asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia, sisältäen terveyspalvelut sekä pankki-, posti-, kauppa-, ym. palveluiden säilyttämisen ja luomisen yleisiä edellytyksiä edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä
• järjestää kokouksia, kursseja, retkiä, keskustelu- ja huvitilaisuuksia
• toimii muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa sekä asianmukaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä sekä huutokauppoja ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa ja ansiotoimintaa, joka kytkeytyy välittömästi säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen.

Yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3. Jäsenistö

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja hyväksyy sen tarkoituksen.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaiselta jäseneltä ja kannattajajäseneltä perittävänliittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Maksu voi olla eri suuruinen kannattajajäsenenä olevalle yhteisölle. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

4. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksen kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja ja vähintään neljä (4) sekä enintään kymmenen (10) muuta jäsentä. Hallitukseen valitaan vähintään neljä ja enintään kymmenen varajäsentä.

Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta rahastonhoitajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtajana voi toimia yhtäjaksoisesti enintään kymmenen toimintavuoden ajan. Hallitus voi asettaa asioiden valmistelua varten työryhmiä tai kutsua asiantuntijoita niitä hoitamaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Elleivät puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ole saapuvilla kokouksessa, valitaan siksi kerraksi iältään vanhin hallituksen jäsenistä johtamaan puhetta.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

5. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

6. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

7. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen. Yhdistyksen vuosikokous pidetään tammi-maaliskuussa hallituksen määräämänä aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen koolle kutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen vuosikokous koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko jäsenille jäsenrekisteriin ilmoitetuilla osoitteilla postitetuilla kirjeillä, sähköpostiviestillä tai kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

9. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• kokouksen avaus
• valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
• todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• hyväksytään kokouksen työjärjestys
• esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
•  vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus kuluvalle vuodelle
• valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
• valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
• valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
• päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkioista
• valitaan edustaja/edustajat muihin järjestöihin
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kaksi (2) viikkoa ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Kevätkokous 19.4.2017